Ukrainan sodan tapahtumat 7.9.2022

“Jotain uskomatonta tapahtuu Harkovan alueella”

Ukrainan vastahyökkäyksestä Harkovan alueella kantautuu lisää tietoja, jotka viittaavat operaation onnistumiseen.

Venäjän nimittämä Donetskin separatistialueen viranomainen on tunnustanut, että Ukrainan joukot ovat onnistuneet saartamaan Balaklijan kaupungin. Se sijaitsee Harkovan ja Izjumin välillä, ja kaupungin valtaamista on pidetty merkittävänä Ukrainan kannalta.

Ukrainalaisen Kyiv Independent -lehden toimittaja Illia Ponomarenko arvioi, että “olemme aliarvioineet Ukrainan asevoimien hyökkäyskyvyn”.

– Jotain uskomatonta tapahtuu Harkovan alueella, hän sanoo.

Jos tviitti ei näy, sen voi käydä katsomassa täältä.

Wall Street Journal -lehden toimittaja Jaroslav Trofimov puolestaan kertoo Ukrainan vastahyökkäyksen nopeuden yllättäneen monet. Hän kirjoittaa tviitissään monien venäläisten sotabloggaajien ja -analyytikkojen olevan “tuomiopäivän” tunnelmissa.

– Paljon videoita venäläisistä sotavangeista ja hylätyistä Venäjän asemapaikoista Balaklijan ja Izjumin suunnalla, hän tviittaa.

Jos tviitti ei näy, sen voi käydä katsomassa täältä.

Aiemmin keskiviikkona muun muassa uutiskanava CNN raportoi, että Ukrainan joukkoja on nähty aiemmin Venäjän miehittämässä Volokhiv Yarin kylässä Harkovan itäpuolella.

Ranskalaiskenraali: Ukraina voi vallata Hersonin jo ennen talvea

Ukrainan joukot ovat päässeet sellaiseen asemaan, että ne voivat pian onnistua valtaamaan koko Dnepr-joen oikeanpuolisen alueen, mukaan lukien H’ersonin kaupungin.

Näin arvioi Ranskan YK-joukkojen entinen komentaja, kenraali Dominique Trinquand ranskalaiselle France 24 -televisiokanavalle myöntämässään haastattelussa. Hänen mukaansa tämä voi onnistua jo ennen talvea.

Trinquandin arvion mukaan Ukrainan joukot ovat valmistautuneet suunnitelmallisesti vastahyökkäykseensä Hersonin alueella. Ukrainan käynnistämät hyökkäykset kattavat liki koko eteläisen rintamalinjan, kenraali toteaa. Hänen mukaansa vastahyökkäys etenee “hyvin”.

– Venäläiset näyttävät yllättyneen käytetyistä metodeista. Ammusvarastojen ja logististen keskusten sekä etenkin rautateiden tuhoaminen on horjuttanut heitä huomattavasti, Trinquand sanoo.

– Tällä hetkellä Dnepr-joen länsipuolella olevat (Venäjän) joukot eivät enää saa ammuksia eikä heillä ole mahdollisuutta puolustaa itseään. Jos he eivät saa ruokaa, sillä on dramaattinen vaikutus osalle joukoista.

Trinquand arvioi, että alueen menettäminen takaisin Ukrainalle olisi valtava takaisku Venäjän presidentti Vladimir Putinille.

Yhdysvaltain arvio Ukrainan mahdollisuuksista on hieman varovaisempi. Uutiskanava CNN kertoo, että vanhempi amerikkalaisviranomainen pitää Ukrainan tavoitettava Hersonin valtaamisesta vuoden loppuun mennessä kunnianhimoisena, mutta mahdollisena.

Ukraina voi onnistua Hersonin valtaamisessa jo ennen talven tuloa, ranskalaiskenraali arvioi. REUTERS

Venäjällä uusi aikataulu kansanäänestyksille

Venäjä kaavailee kansanäänestysten järjestämistä miehittämillään ukrainalaisalueilla 4. marraskuuta.

Kansanäänestyksissä muun muassa Donetskin ja Luhanskin alueiden asukkaat saisivat – oletettavasti näennäisesti – päättää liittymisestä Venäjään.

Marraskuun 4. päivä on Venäjällä kansallisen yhtenäisyydenpäivä.

– Se olisi oikein ja se olisi symbolista, Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueen pääsihteeri Andrei Turtšak kommentoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

– Äänien jälkeen Donetsk, Luhansk ja useat venäläiset kaupungit pääsevät palaamaan kotisatamaan. Venäläinen maailma, joka nyt on muodollisten rajojen jakama, saisi tällöin takaisin eheytensä.

Venäjän Hersonin alueelle nimittämä vanhempi virkahenkilö Kirill Stremousov on venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan ilmoittanut, että alueen viranomaiset alkavat valmistella kansanäänestyksiä tuolle päivämäärälle.

Britannia: Venäjä valintojen edessä rintamien suhteen

Viimeisen vuorokauden aikana kovia taisteluita on käyty kolmella rintamalla, kerrotaan Britannian puolustusministeriön päiväraportissa. Pohjoisessa lähellä Harkovaa, idässä Donbassissa ja etelässä Hersonin alueella.

Raportissa epäillään, että Venäjän komentajat ovat valintojen edessä, laitetaanko energia Bah’mutin valtaamiseen Donetskin alueella vai lisätäänkö joukkoja etelään, missä Ukraina jatkaa vastahyökkäystä.

Pitkät etäisyydet ja rintamien pirstaloituminen testaavat Venäjän kykyä koordinoida operatiivista suunnittelua ja jakaa resursseja. Aiemmin Venäjän huonon menestyksen syy oli raportin mukaan juuri siinä, ettei maa epäonnistui koordinoinnissa ja resurssien jakamisessa.

Putin: Venäjä lopettaa energiantuonnin kokonaan, jos länsi määrää hintakaton

Venäjän presidentti Vladimir Putin uhkaa laittaa energiahanat kokonaan kiinni, mikäli länsi asettaa öljylle ja kaasulle hintakatot. G7-maat puhuivat hintakatosta perjantaina, sillä länsimaat haluavat välttää tilanteen, jossa Venäjä käärii energiakriisistä voitot suoraan sotakassaan.

Putin kuitenkin uhoaa, ettei Venäjä suostu mihinkään, mikä on “etujemme vastaista”.

– Emme tee mitään, mihin meidät yritetään pakottaa. Ainoa asia, jonka voimme tehdä on jatkaa tunnetun venäläissadun lausahduksen sanomista “jäädy, jäädy, suden häntä”, Putin sanoi.

Sadussa ovela kettu huijaa tyhmän suden pilkkimään jäätyneestä järvestä kalan hännällään. Kettu toistelee sadussa Putinin lainaamaa fraasia kunnes aukko jäätyy umpeen ja susi jää siihen hännästään kiinni.

Suden ollessa pinteessä, kyläläiset tulivat paikalle ja hakkasivat eläimen kostona kaikesta sen tekemästä pahasta. Susi kamppaili tiensä pakoon mutta pitkä häntä jäi järvelle.

Euroopalle tärkeä Nord Stream 1 -kaasuputki on tällä hetkellä poissa käytöstä määrittelemättömän ajan väitetyn öljyvuodon vuoksi. Putin kuitenkin toteaa puheessaan, että on Saksan ja länsimaiden vika, ettei putki ole käytössä.

Putinin mielestä pitkä käyttökatko johtuu siitä, että öljyvuoto on aiheuttanut räjähdysvaaran eikä turbiini voi toimia. Presidentti penää länsimaita antamaan Venäjälle turbiinin, jolloin putken toiminta voitaisiin palauttaa toimintaan.

Putin: Lännen pakotteet vaaraksi koko maailmalle

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo lännen pakotteiden olevan lyhytnäköisiä ja vaaraksi koko maailmalle.

Johtaja totesi talousfoorumilla Vladivostokissa, että länsi on heikentänyt globaalia taloutta “vihamielisellä” yrityksellään levittää valtansa kaikkialle. Hänen mukaansa Venäjän talous kyllä selviytyy lännen “taloudellisesta ja teknologisesta hyökkäyksestä”, mutta myönsi, että osa yrityksistä ja aloista on vaikeuksissa.

Putinin mukaan kaikki Venäjän toimet tähtäävät suvereniteettiin. Hänen mielestään Venäjä ei ole aloittanut mitään sotaa vaan pyrkinyt lopettamaan vuonna 2014 alkaneet sotatoimet ja suojelemaan Donbassin asukkaita. Venäjä miehitti vuonna 2014 Krimin niemimaan, saman vuoden huhtikuussa alkoi Itä-Ukrainan sota, jossa yhtenä osapuolena ovat Venäjän tukemat separatistit.

Venäjän johtaja kuitenkin uhosi, ettei kukaan tai mikään pysty eristämään Venäjää, sillä se on “mahdotonta” ja painotti, että Venäjällä tulee olemaan lisää mahdollisuuksia suunnata Iranin ja Lähi-idän markkinoille. Hän myös mainitsi tiistaina raportoidun kaasusopimuksen, jonka Venäjä teki Kiinan kanssa.

Putin myös maalaili uhkakuvia heikentyvästä globaalista elintarviketilanteesta ja lähestyvästä humanitaarisesta katastrofista. Ukrainan viljanviennin onnistumisen eteen presidentti väittää Moskovan tehneen kaikkensa.

Britannia jatkaa Ukrainan tukemista

Britannian uusi pääministeri Liz Truss ilmaisi täyden tukensa Ukrainalle ja sai presidentti Volodymyr Zelenskyiltä kutsun vierailulle.

Presidentti ja pääministeri keskustelivat puhelimitse ja Truss muun muassa lupasi Ukrainalle, että maa voi luottaa Britannian apuun. Lisäksi johtajat olivat yhtä mieltä siitä, että globaalia turvallisuutta tulee vahvistaa ja Putinin sotatoimia ruokkivat rahavirrat tulee katkaista.

Johtajien kerrotaan myös keskustelleen energiasta Venäjän kiristysvälineenä, mutta Truss lupasi, ettei energia estä kansainvälistä yhteisöä vastustamasta Putinia.

Britannian edellinen pääministeri Boris Johnson puhui kovaan ääneen Ukrainan puolesta ja hänen poisjääntinsä on herättänyt kysymyksiä siitä, kuinka saarivaltio tukee Ukrainaa jatkossa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on kertoi niinikään soittaneensa Trussille. Johtajat keskustelivat maiden välisistä suhteista ja lupasivat jatkaa Ukrainan tukemista Venäjän aggressiota vastaan.

– Odotan innolla maidemme välisten erityissuhteiden syventämistä sekä tiivistä yhteistyötä maailmanlaajuisten haasteiden parissa, mukaan lukien tuen jatkamista Ukrainalle sen puolustautuessaan Venäjän aggressiota vastaan, Biden sanoi twiitissä.

Britannian pääministerin kanslia kertoi lausunnossaan, että Truss odottaa tiivistä yhteistyötä presidentti Bidenin kanssa yhteisten haasteiden, erityisesti Putinin sodan aiheuttamien äärimmäisten taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Valkoinen talo: Ei merkkejä Pohjois-Koreasta hankittujen aseiden käytöstä

Valkoinen talo kertoi uutistoimisto CNN:lle tiistaina, ettei näy merkkejä siitä, että Venäjän Pohjois-Koreasta ostamia aseita olisi käytetty taisteluissa Ukrainassa. Yhdysvaltalaislähteet kertoivat aiemmin, että Venäjä on alkanut ostaa miljoonia raketteja ja tykistöammuksia Pohjois-Koreasta.

– Meillä ei ole viitteitä siitä, että osto olisi vielä tapahtunut, joten on vaikea sanoa, miltä se todellisuudessa tulee näyttämään, Valkoisen talon turvallisuusneuvoston tiedottaja John Kirby kertoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Kerby kertoi CNN:lle, että mahdolliset asehankinnat ovat vain yksi osoitus siitä, kuinka epätoivoinen Putinista on tulossa.

– Putin osti droneja Iranista ja nyt hänen on ostettava tykistön ammuksia Pohjois-Koreasta, Kirby sanoi.

Kirbyn mukaan tämä on osoitus siitä, kuinka paljon Venäjän puolustusteollisuus kärsii sodan seurauksena, ja kuinka epätoivoinen Putin on kääntyessään Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisten maiden puoleen. Se ei Kirbyn mukaan kuitenkaan vielä osoita sitä, että hankitut aseet olisivat käytössä taisteluissa juuri nyt.

Aiemmin tiistaina Yhdysvaltain hallinnon virkamies kertoi, että Venäjä on ostamassa miljoonia raketteja ja tykistöammuksia Pohjois-Koreasta. Yhdysvaltain hallinnon mukaan se osoittaa, että Venäjän armeija kärsii edelleen vakavasta toimituspulasta Ukrainassa, mikä johtuu osittain vientivalvonnasta ja Venäjän vastaisista pakotteista.

Zelenskyi tyytyväinen IAEA:n raportin mainitaan Venäjästä

Ukrainan presidentti Zelenskyi on tyytyväinen kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n raporttiin, jossa mainitaan Venäjän sotilaallinen läsnäolo Zaporižžjan ydinvoimalaitoksella.

– Raportissa todetaan venäläisten sotilaallinen läsnäolo ydinvoimala-alueella sekä työntekijöihimme kohdistuva paine laitoksella. Raportissa viitataan selkeästi Venäjän sotilaalliseen miehitykseen. Se on hyvä, Zelenskyi sanoi päivittäisessä puheessaan.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Zelenskyi viittasi puheessaan myös raportin ehdotukseen turvavyöhykkeen perustamisesta ydinvoimala-alueelle ja sanoi tukevansa ehdotusta, mikäli sen tarkoituksena on demilitarisoida ydinvoimalan alue.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA vaati aiemmin tiistaina julkaistussa raportissaan demilitarisoidun vyöhykkeen perustamista laitoksen ympärille, sillä voimalan ympäristö on joutunut toistuvasti hyökkäyksen kohteeksi. Ukraina ja Venäjä ovat syyttäneet toisiaan pommituksista alueella.

Viime viikolla IAEA:n 14 hengen asiantuntijaryhmä vieraili Zaporižžjan ydinvoimalaitoksessa. IAEA:n päällikkö Rafael Grossi totesi, että alue on vaurioitunut taisteluissa.

Venäjän joukot valtasivat voimalaitoksen maaliskuun alussa.

Venäjän suurlähettiläs Vasily Nebenzja kertoi olevansa pettynyt siihen, että IAEA:n raportissa ei syytetä Ukrainaa Venäjän miehittämän alueen pommituksista. Nebenzja kommentoi raporttia YK:n turvallisuusneuvoston istunnossa, johon myös IAEA:n johtaja Grossi osallistui.

– Ymmärrämme asemanne kansainvälisenä sääntelijänä, mutta nykyisessä tilanteessa on erittäin tärkeää kutsua asioita niiden oikeilla nimillä, Nebenzja sanoi.